Yhdistystoiminnan tärkeydestä

Perjantaina 4.4. oli tarkoitus mennä paikanpäälle Ylöjärven Uutisten järjestämään paneelikeskustelutilaisuuteen, mutta flunssaoireet pakottivat jäämään etäyhteyksien äärelle seuraamaan keskustelua. Kokoomuksella oli kuitenkin hyvä edustus ja Juho Ojares esiintyi ja argumentoi paneelistina vahvasti.

Perjantai-illan kunniaksi haluan nostaa paneelissa käsitellyistä asioista esiin ehkä hieman pääaiheiden varjoon jäävää teemaa, yhdistystoimintaa. 
Se nähdään merkityksellisenä ja sitä arvostetaan, mutta nykyiset yhdistysaktiivit ikääntyvät ja talkookulttuuri itsessään on kärsinyt inflaation. Yhdistysten tuottama toiminta kuitenkin nähdään arvokkaana kaupungin pitovoimaa ja asukastyytyväisyyttä lisäävänä toimintana. Parhaimmillaan yhdistykset kykenevät ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, luoden sitä sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota paneelistit monien muiden asiakysymysten kohdalla peräänkuuluttivat.

Iso osa laajasta tuttavaverkostostani on tarttunut matkaan juuri erilaisten yhdistysten toiminnassa.
Laskin, että olen tähän mennessä toiminut aktiivisena tekijänä ainakin viidessätoista eri yhdistyksessä. Voinen siis nimittää itseäni yhdistysaktiiviksi. Myös lapseni ovat harrastaneet ja kuuluneet moniin yhdistyksiin ja saaneet sitä kautta monia ystäviä samalla oppien myös tärkeitä sosiaalisia taitoja. 

On siis ilmeistä, että kannatan lämpimästi Ylöjärvellä toimivien yhdistysten toiminnan tukemista. 

Yleinen asenne on, että moni ei koe omaavansa aikaa sitoutua yhdistystoimintaan. Toinen seikka on, että yhdistyslain mukaista osaamista, jota yhdistyksen hallitustyö edellyttää, kuten esimerkiksi taloudenhoitajan tehtäviä ei opeteta missään, ne yleensä siirtyvät kisällitietona aktiiveilta seuraaville. Tähän pitäisi vaikuttaa, tällaisia taitoja tulisi tarjota nuorille opiskeltaviksi muiden yhteiskunnallisten oppien ohella jo varhain. Monelle yhdistykselle myös tilavuokrat, tarvikehankinnat ja muut suuret kustannuserät aiheuttavat niin suuria haasteita, että se syö itse toiminnalla tavoiteltavia hyötyjä; paukut menevät varainhankintaan, kun ne pitäisi käyttää itse jäsentoiminnan kehittämiseen. 

Tässä Ylöjärven kaupunki voisi tulla vastaan tarjoamalla yhdistyksille nykyistä suurempia kompensaatiota esimerkiksi hallivuorojen hinnoissa ja tilojaan maksutta käyttöön yhdistystoimintaa varten. 

Nuoret halutaan yhdistysten toimintaan mukaan. Se aikaansaadaan siten, että heille annetaan yhdistyksissä aidosti vastuullisia tehtäviä ja luonnollisesti tukea niiden hoitamiseen, ei pelkästään jotain hanttihommia, joita muut eivät halua kontolleen. Harva nuori sitoutuu pidemmäksi aikaa sellaiseen toimintaan, jossa kokee olevansa vain ilmaista työvoimaa, makkarapalkalla. Minä ajattelen, että nuorille yhdistystoiminta voi edellä mainittujen hyvien asioiden lisäksi tarjota osaamisen portfolioon sellaista kokemusta, mikä siivittää kiinnityksen vaikkapa siihen ensimmäiseen kesätyöpaikkaan tai jonka äärellä muodostuneita verkostoja voi hyödyntää vielä vuosienkin kuluttua työelämässä. Kaikin puolin siis kannattava satsaus meidän vanhempien ohjata nuoriamme yhdistystoiminnan pariin. Ehkä tässä olisi hyvä tietynlaista asennetsekkausta myös meidän vanhempien tehdä; 
olemmeko aina vain vaatimassa palvelua ja valmiita asioita yhdistyksiltä ja seuroilta vai kasvatammeko nuoriamme aitoon yhteisöllisyyteen, siihen että yhdessä tekemällä saadaan enemmän ja upeita asioita aikaan. 

Valtuutettuna haluan edistää yhdistysten toimintaa ja olen valmis pohtimaan lisää erilaisia keinoja, miten niiden hienosta työstä saataisiin jatkossakin nauttia.

#yhdistystoiminta
#aluejakuntavaalit2025
#ehdolla